Tässä lyhyesti joitain sote-asioihin liittyviä tavoitteita aluevaaliehdokkaana:
- turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen
- palvelut hyvinvointialueella asuville
- parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta
- kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
- turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
- vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin
- hillitä kustannusten kasvua
Sote-kustannukset ovat olleet jo pitkää kasvu-uralla, ja tällä uudistuksella pyritään tätä kasvua hillitsemään samalla kun pyritään turvaamaan palveluiden säilyminen edes nykytasolla. Taustalla valtiontalouden jo pitkään jatkunut kestävyysvaje, jonka korjaaminen edellyttäisi joko verotulojen kasvua tai tinkimistä nykyisistä palveluista. Tällä hetkellä valtion menoista rahoitetaan huomattava osa velkarahalla. Huoltosuhde-ennuste on Suomen osalta myös varsin synkkä: työssäkäyvien määrä suhteessa muuhun väestöön vähenee. Lisävelkaantuminen ei voi jatkua loputtomiin.
Veto/pitovoima: koskee koko terveydenhuollon kenttää. Perustasolta puuttuu lääkäreitä ja heidän vaihtuvuutensa on suurta. Erikoissairaanhoitoa vaivaa puute erityisosaajista. Yliopistopaikkakunnat houkuttelevat erikoislääkäreitä vetovoimallaan. Miten houkutella erikoislääkäreitä pienempiin sairaaloihin? Palvelutarjonta on erinomainen koskien liikunnallisia harrastuksia, kulttuuria yms. Koulutusmahdollisuudet ovat kattavat. Hyvät kokemukset opiskeluvaiheessa tai hyvistä työmahdollisuuksista informoiminen jo opintoja aloittaessa voisivat olla keinoja, jotka toimisivat.
Sote-kustannukset kasvavat. Keskussairaaloiden ja myös perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä tulisi kehittää ja tiivistää kustannussäästöjen takia mutta myös potilaiden parhaaksi. Erikoissairaanhoidon poliklinikoilla saattaa käydä seurannassa potilaita, joiden hoito ja seuranta voisi yhtä hyvin toteutua perusterveydenhuollossa. Tämän mahdollistaisi entistä joustavampi mahdollisuus erikoissairaanhoidon konsultaatioihin esim. puhelimitse omalääkärin toimesta. Myös muita yhteistyön mahdollisuuksia kannattaisi harkita. Tälläkin hetkellä vaatii salapoliisintyötä ja aikaa tavoittaa esim. terveyskeskuksen vuodeosastolla olevan potilaan hoitovastuussa oleva lääkäri. Erikoissairaanhoidossa viranhaltijoilla on henkilökohtaiset puhelimet, mutta näin ei tunnu perustasolla olevan.
Soteuudistus mahdollistaa toimintojen yhdenmukaistamisen ja järkiperäistämisen. Kaikille kuntalaisille pitäisi saada turvattua laadullisesti yhteneväiset palvelut. Tiettyä palveluiden keskittämistä tullaan varmaankin tarvitsemaan. Eikö käyttäjien kannalta kuitenkin palveluiden laatu ole olennaisesti tärkeämpi kuin se, että kuinka kaukaa niitä pitää hakea.
Lähtökohtaisesti sote-palvelut rakentuvat peruskunnissa tapahtuvalle ruohonjuuritason työlle. Mistä sitten johtuu lääkäri- ym. henkilöstöpula perusterveydenhuollossa? Olennaisin tekijä tässä ovat työskentelyolosuhteet. Paperi- ym. todistusbyrokratia vie liian paljon aikaa. Hyvä työilmapiiri, mukavat työtoverit ja tekijöiden riittävä määrä suhteessa työmäärään, työn määrän kohtuullisuus, palkkaus, lomien joustava myöntäminen, riittävät kouluttautumismahdollisuudet ja myös mahdollisuus halutessaan edetä urallaan ovat asioita, joiden tulisi hyvässä työpaikassa toteutua.
Työ perusterveydenhuollossa saatetaan kokea liian raskaana. Asialle olisi siis tehtävä jotain. Olisiko korkea aika ottaa käyttöön kutsujärjestelmä vastaanotolle. Näinhän erikoissairaanhoidossakin menetellään. Jos siirryttäisiin lääkäri–hoitaja-työpareihin, potilas voisi olla hoitajaan yhteydessä ennen vastaanottoa ja muulloinkin tarvittaessa. Tarvittaessa laboratoriokokeet ym. voisi ottaa jo ennen vastaanottoa. Järkevintä voisi olla työskennellä kahden lääkärin työpareina ja näillä oma yhteinen hoitaja avustamassa. Tähän tiimiin voisi sitten yhdistää tarpeen mukaan erityisosaajia, dm-hoitaja, fysioterapeutti, kuntohoitaja, sosiaalityöntekijä ym. Hoidon jatkuvuusmallin kehittämistä kannatan koko hyvinvointialueella.
10 % kunnan asukkaista käyttää valtaosan sote-palveluista. Näiden potilaiden kohdalla yksilöllinen hoitosuunnitelma kaikille olisi tarpeen. Omalääkäri + hoitaja avainasemassa. Olennaista olisi, että asianomainen tietää kehen ottaa yhteyttä ja että yhteyden myös saa.
Tällä hetkellä liian suuri osa perusterveydenhuollon kontakteista tapahtuu ns. kiirevastaanotoilla (vrt. ent. päivystys), joita tarjoamalla pitkäaikaisongelmiin ei useinkaan löydy ratkaisua. Tämä johtaa suureen määrään nopeita kontakteja, joiden vaikuttavuus voi kuitenkin jäädä heikonlaiseksi.
Merkittävin keino vähentää sote-kulujen kasvua ennakoidusta on panostaa kaikenlaiseen ennaltaehkäisyyn. Tässä merkittävinä keinoina panostaminen väestön kouluttautumiseen, liikunnan lisäämiseen, ylipainoisuuden hoitoon ja alkoholihaittojen ehkäisyyn. Kaikenlaisten huumaavien aineiden käytön vähentämiseen tulisi kaikin keinoin pyrkiä. Liikalihavuus, liiallinen alkoholinkäyttö ja tupakointi aiheuttavat suoraan tai välillisesti merkittävän osan sote-menoista. Pienelläkin korjausliikkeellä näissä asioissa olisi iso taloudellinen seurausvaikutus. Etenkin Etelä-Pohjanmaalla mm. ylipainoisuus näkyy terveyseroina rannikon asukkaisiin nähden. Terveyden edistäminen pitäisi alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkua siitä läpi kouluvuosien aikuisuuteen saakka. Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa elämäntapamuutos.
Väestön ikääntyminen tuo oman lisänsä sote-palveluiden kysynnälle. Panostaminen vanhusten hyvinvointiin mahdollistaa säästöjen aikaansaamisen. Vanhukset haluavat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Oikein ajoitetut ja kohdennetut tukipalvelut ovat tässä avainasemassa. Esimerkkeinä tässä vanhusten liikuntapalvelut, kaatumisten ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet, ravitsemus jne. Perusterveydenhuollon geriatrisen osaamisen vahvistaminen ja geronomisten palveluiden lisääminen tuottaisivat hoidon laatua mutta olisivat myös kustannustehokkaita keinoja. Muistipotilaat ovat suurin yksittäinen runsaasti palveluita ja laitoshoitoa tarvitseva potilasryhmä. Tämän potilasryhmän asiat ovat avainasemassa vanhuspalveluista puhuttaessa. Jos hoitopolut olisivat kunnossa, niin potilaat eivät turhaan odottelisi jatkohoitopaikka esim. esh:n osastoilla ”sakkopaikoilla” tai terveyskeskusten vuodeosastoilla. Jatkohoitopaikkojen odottelu on kallista ja laitostavaa. Kattava palveluasumisverkosto ja mahdollisuus erimittaisiin lyhytaikais- eli intervallihoitoihin ovat tässä avainasemassa.
Haluan edelleen aluevaaliehdokkaana olla osaltani vaikuttamassa siihen, millaisiksi hyvinvointialueella sote-palvelut tulevat muotoutumaan.