Hyvinvointialueen henkilöstöstä

Kaikki hyvinvointialueet ovat kuluneen vuoden aikana tehneet säästösuunnitelmia, joihin kuuluu monella alueella toimipisteiden lakkauttamisia. Alueet tekevät näin säästöpaineiden takia, mutta rahan lisäksi keskeinen syy leikkausten tekemiselle on työvoimapula. Talouskurjuuden lisäksi henkilöstön riittävyys on hyvinvointialueiden kaikkein suurimpia huolenaiheita.

Kaikki hyvinvointialueet ovat kuluneen vuoden aikana tehneet säästösuunnitelmia, joihin kuuluu monella alueella toimipisteiden lakkauttamisia. Alueet tekevät näin säästöpaineiden takia, mutta rahan lisäksi keskeinen syy leikkausten tekemiselle on työvoimapula. Talouskurjuuden lisäksi henkilöstön riittävyys on hyvinvointialueiden kaikkein suurimpia huolenaiheita. Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Se tarkoittaa lisääntyvää palvelutarvetta, mutta myös sitä, että myös sote-työntekijöitä eläköityy paljon. Kevan ennusteen mukaan keskimäärin 32 prosenttia eli joka kolmas Suomen hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy vuoteen 2033 mennessä. Kevan analyysin mukaan sotehenkilöstöstä eniten eläköityviä ammattiryhmiä ovat yleissihteerit (50 prosenttia) , välinehuoltajat ( 48 %), johdon sihteerit ja osastonsihteerit (47 %), sairaala- ja laitosapulaiset (44 %) ja ylilääkärit (43 %). Määrällisesti eniten eläkkeelle jää kuitenkin lähi- ja sairaanhoitajia. Tämä on valtava huolen aihe, koska hoitajia tarvitaan hoitamaan ikääntyvää väestöämme. Samaan aikaan työikäisiä on vähemmän ja sotealan vetovoima on heikentynyt. Sotealan rajoittava resurssi ei olekaan raha vaan ammattilaiset. Seinät, koneet, lääkevarastot tai leikkausrobotit eivät tuota palveluita vaan osaavat ammattilaiset.

Jotta selviämme tulevasta, palveluiden tuotantotapoja on rohkeasti uudistettava. Vähemmällä henkilöstöllä on tuotettava enemmän palveluita. Digitalisaatio voi vastata ongelmiin, mutta myös ammattilaiset itse on otettava mukaan ja osallistettava muutokseen. Sotealalle on siirretty tehtäviä vuosikymmenten ajan, toisaalta byrokratia ja kirjaaminen ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet, ilman että juuri mitään lopetetaan, vähennetään tai siirretään pois. Alalle on kerrostunut erilaisia töitä, jolle on ollut tarkoitus joskus, muttei enää. Digitalisaatiota ei saa tulla vaan kaiken muun päälle, vaan uudistuksien pitää olla reippaampia.

Mitä muuta henkilöstön veto – ja pitovoiman eteen pitäisi tehdä? Kun sote-henkilöstö kokee, että he voivat vaikuttaa heidän työtään koskevissa päätöksissä, se lisää halua pysyä työnantajan palveluksessa. Nuoret työntekijät nostavat tärkeämmiksi asioiksi mm. mielekkään työyhteisön, eettisen johtamisen ja mahdollisuudet itsensä kehittämiseen (Mellanen & Mellanen 2020). Tärkeitä pitovoiman tekijöitä on myös työntekijöiden mahdollisuudet urakehitykseen sekä oman osaamisen kehittämiseen. Jotta alan yleinen arvostus säilyy ja kasvaa, on panostettava myös sote-alan ammattilaisten omaan kokemukseen työnsä merkityksestä. Pitovoimaan vaikuttavat positiivisesti vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työntekijöiden osallistaminen. Tulevaisuuden kannalta ongelmallista on, että osaamiseen panostaminen ei ammattilaiselle kannata. Eniten maksetaan niukkuuden paikkaamisesta. Kokemattomimpia kierrätetään kalliilla hinnalla paikkaamaan systeemin ongelmia. Tästä esimerkkinä voi mainita perusterveydenhuollon ostopalvelutyövoima. Vuokratyöntekijät vaihtuvat, eikä jatkuvuutta saada kuntoon. Myös kehittämistyö jää tekemättä. Panostukset pitäisi laittaa hoidon jatkuvuuteen, laadun ja vaikuttavuuden jatkuvaan kehittämiseen, osaamisen parantamiseen kouluttautumismahdollisuuksia tukemalla, sekä innostavan työyhteisön vaalimiseen. Henkilöstön sitouttaminen on avainsana.

Hallitusohjelma toteuttaa alan veto- ja pitovoimaa tukevia toimia. Kehitetään urapolkumalleja ja mahdollistetaan ammatillinen kehittyminen sekä parannetaan mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Tuetaan hyvää johtamista ja selkeitä toimintamalleja, joihin työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa, kuten työvuorosuunnittelua. Kannustetaan hyvinvointialueita tekemään toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi sekä ehkäistään työurien ennenaikaista katkeamista työelämän joustoilla. Selvitetään hoitotyössä toimivien kokemaa eettistä kuormitusta. Hyvän johtamisen laadun päivitetään valtakunnallisesti huomioimaan henkilöstön työhyvinvointi.

Omasta kokemuksestani voin todeta, että ihmisten kohtaaminen ja auttaminen tuovat työhön sellaisen merkityksellisyyden ja palkitsevuuden tunteen, jota kaikesta huolimatta en pois vaihtaisi.

Elina Kärnä
Infektioylilääkäri, aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto on kykenemätön tekemään haastavia päätöksiä

Aluevaltuustossa 28.10. tehtiin päätökset palveluverkosta. Me aluevaltuutettuina toimivat lääkärit, puoluetaustastamme huolimatta äänestimme alkuperäisesityksen puolesta. Haluamme tässä kirjoituksessa valottaa sitä, miksi näin teimme, ja miksi näemme nykyisen kehityksen erittäin huolestuttavana hyvinvointialueen kokonaisuuden kannalta.

Mielipidekirjoitus 11.11.2024

Aluevaltuustossa 28.10. tehtiin päätökset palveluverkosta. Me aluevaltuutettuina toimivat lääkärit, puoluetaustastamme huolimatta äänestimme alkuperäisesityksen puolesta. Haluamme tässä kirjoituksessa valottaa sitä, miksi näin teimme, ja miksi näemme nykyisen kehityksen erittäin huolestuttavana hyvinvointialueen kokonaisuuden kannalta.

Etelä-Pohjanmaan väestö- ja ikärakenne ovat suuressa muutoksessa. Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet ja työikäisten määrä on vähentynyt huomattavasti. Samaan aikaan ikääntyneiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2040 lähes joka kolmas Etelä-Pohjanmaalla asuva on yli 65-vuotias. Väestö hupenee reuna-alueilta ja kasvaa ainoastaan Seinäjoella ja sen reunalla Ilmajoella. Nämä väestörakenteen muutokset ja Etelä-Pohjanmaan huomattava alueellinen sairastuvuus on välttämätöntä huomioida palvelutarjonnassa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on tekemässä alijäämää kuluvana vuonna 54 miljoonaa euroa ja taustalla on kurottavana vuoden 2023 kertynyt alijäämä, 45 miljoonaa euroa. Koska nämä ovat valtavia summia, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talouden saaminen hallintaan tai edes alijäämän vähentäminen edellyttää erittäin laajoja ja välttämättömiä toimia ja väistämättä muutoksia muiden säästötoimien lisäksi myös palveluverkkoon. Näitä palveluverkkopäätöksiä on muillakin hyvinvointialueilla kyetty tekemään.

Etelä-Pohjanmaan palveluverkkoesityksen tavoitteena oli tarjota mahdollisimman yhdenvertaisesti saatavia ja saavutettavia sosiaali- ja terveyspalveluja koko hyvinvointialueen asukkaille. Palveluverkkotyön taustalla on myös toimintamallien uudistumisen välttämättömyys (digipalvelut, kotiin vietävät palvelut), jotta palvelut voidaan turvata henkilöstön saatavuuden ja julkisen talouden heikentyneessä tilanteessa. Palveluverkkouudistuksen tarkoituksena on turvata tasalaatuiset palvelut, sekä varmistaa henkilöstön riittävyys, saatavuus ja pysyvyys. Esitys palveluverkkouudistuksesta oli suunniteltu hyvinvointialuetasoisesti kuntarajoista riippumatta. Esitys säilytti edelleen lähipalveluita mahdollistaen kuitenkin uudistamisen.

Me sote-ammattilaisina haluamme ennen kaikkea priorisoida palvelut emmekä seiniä. Virkamiesten valmistelema esitys palveluverkosta oli perusteltavissa oleva ja tasapuolinen. Nyt sekavan valtuustokäsittelyn jälkeen esitys jäi säästöiltään minimaaliseksi ja epätasa-arvoiseksi. Palveluiden sijasta äänestettiin oikeastaan jälleen kerran seinistä. Nyt rahaa laitetaan ylimäärin seinien turvaamiseen kotikunnassa. Jopa siihen pisteeseen asti, että Seinäjoella hammashoidon toimipisteet sijaitsevat alle 10 kilometrin sisällä toisistaan. Hyvinvointialueen ensisijainen tehtävä on sotepalveluiden järjestäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Vain siten turvataan koko alueen elinvoima tehokkaasti.

Valtuuston kyvyttömyys tehdä välttämättömiä säästöpäätöksiä on johtanut tilanteeseen, jossa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen taloustilanne näyttää erittäin synkältä. Näin tämä ei tule kauaa jatkumaan. Jos emme pysty yhdessä valtuustona päättämään vaikeista säästöistä, ajaudumme tilanteeseen, jossa muut päättävät meidän puolestamme. Päätösvalta siirtyy valtiovarainministeriölle arviointimenettelyn aikana, kenties jatkossa toiselle hyvinvointialueelle. Veikkaamme, että kauempaa päätöksiä tehdään huomattavasti kylmemmällä otteella.

Pidetään päätöksenteko jatkossakin eteläpohjalaisten omissa käsissä. Toimiva eteläpohjalainen hyvinvointialue on pitkällä tähtäimellä myös Etelä-Pohjanmaan ja kuntien etu. Helppoja päätöksiä ei varmasti ole luvassa jatkossakaan, mutta siitäkin huolimatta meidän tulee kyetä uudistumaan. Se, että mikään ei muutu, ei ole ratkaisu.

Elina Kärnä, infektioylilääkäri, aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen (kok)
Jenni Puoliväli-Oksala, erikoistuva lääkäri anestesiologia ja tehohoito, aluevaltuutettu (kesk)
Jari Kankaanpää, neurologian ylilääkäri, aluevaltuutettu (kok)
Hanna Malmi, erikoislääkäri sisätautien pkl, aluevaltuutettu (Kd)